maanantai 24. maaliskuuta 2014

Sekamelskahuvila (1948)


Mainosalalla oleva manhattanilainen Jim Blandings (Cary Grant) kyllästyy tilanpuutteeseen ja ostaa talon ja tontin Connecticutista vaimonsa (Myrna Loy) ja tyttäriensä kanssa. Lopulta ränsistyneen talon tilalle nousee Blandingsin pariskunnan unelmahuusholli, jonka rakentaminen nielee taaloja ja tuottaa harmaita hiuksia, huolia sekä murheita.
"So you hit a spring, a bubbling spring... right here, in our cellar."
Eric Hodginsin novelli perustuu omaelämäkerralliseen kokemukseen talon suunnittelusta ja rakentamisesta. Urbaanit uunot (Grant tunnetusti osasi roolin!) joutuvat moneen otteeseen hassutetuiksi naiivien unelmiensa edestä rakentajien toimesta, mihin suuri osa elokuvan huumorista perustuu. Epäilemättä hauskin tilanne on kuitenkin yläkerran varastohuone, johon Blandings perhetuttava Bill Colen (Melvyn Douglas) kanssa kerta kerran jää vangiksi.

Kyseessä on valkokankaalle saakka eksynyt puheenvuoro kaupunkilaisen ja maalaisen elämäntavan hyvistä ja huonoista puolista. Sympaattisesta, hassunhauskasta vireestä huolimatta elokuva ei monen aikalaiskomedian tapaan onnistu pudottamaan katsojaa sohvalta. Perusamerikkalaista perhettä huolineen ja murheineen kuvaavaa elokuvaa voisi kutsua sanalla ”harmiton”.

3½ / 5

IMDb

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti