lauantai 22. maaliskuuta 2014

Haudat vailla nimeä (1969)


Pahikseksi yleensä roolitettu ranskalainen Robert Hossein tähditti ja ohjasi vahvasti spagettiwesternin visuaalista muotokieltä määrittäneen tummanpuhuvan ranskalais-italialaisen yhteistuotannon Haudat vailla nimeä. Ristiriitaisen tunteen juonen puolesta jälkeensä jättävä, vähäpuheinen elokuva ei ole ilmiselvistä vaikutteistaan huolimatta Leone-kopio vaan seisoo omilla jaloillaan filminä, josta olisi leikattavissa useita still-kuvia spagettikuvastoon.

Elokuvan juoni ei sinällään eroa eurowesternin perinteestä, tällä kertaa vain kostajana on mustiin pukeutunut, kuolemaa ympärilleen läsnäolollaan povaava ja elämänsä käytännössä pois miehensä kuoleman jälkeen luovuttanut nainen. Maria Cainen (tyrmäävän katseen hallitseva Michèle Mercier) miehen Benin jouduttua tämän silmien edessä hirteen Rogersin perheen toimesta päättää katkera leski kostaa tavalla tai toisella. Edesmenneen miehensä kahden veljen ollessa pelkkiä rahanhimoisia vässyköitä hän päättää palkata Benin parhaan ystävän (ja ex-rakastajansa) Manuelin (Robert Hossein) hoitamaan homman ja syystä tai toisesta tämä suostuu.
Nopean hansikaskäden käytön hallitseva Manuel pestautuu parin mutkan kautta Rogersin perheen työnjohtajaksi. Tarinan eskaloituessa jännittävään panttivankidraamaan Manuel ei lopulta toimi ehdoitta Marian omana pikku viikatemiehenä vaan näyttää noudattavan omaa eettistä koodistoaan.

Seepianvärisen 1.66:1 –kuvasuhteella kuvatun länkkärin ehdottomaksi ansioksi on luettava merkityksiä antava eeppinen kamerankäyttö ja leikkaus. Tästä puheen ollen Sergio Leonella lienee ollut osansa elokuvan synnyssä, ainakin häntä kiitetään teksteissä ja triviatiedon mukaan länkkärimestari on ohjannut henkilökohtaisesti nauruun päättyvän viivytetyn pöytäkohtauksen Rogersin ranchilla.
Scott Walkerin laulama svengaava tunnussävel ”The Rope & The Colt” noudattaa parhaita länkkärin amerikkalaisia balladiperinteitä ja antaa vauhtia lukuisiin maisemasiirtymiin hevosen selässä.
[SPOILEREITA]

Elokuvan loppu (ei-Hollywood!) osoittaa, että kostolla on hintansa ja hyvätkään aikeet eivät lopulta pelasta pääsankaria tuholta spagettilännessä.


4 / 5

IMDb

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti