sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Kostaja iskee (1951)


Robert Parrishin ohjaustyö Kostaja iskee on jo 1930-luvun musikaaleissa kunnostautuneen Dick Powellin tunnetuimpia ”mustan elokuvan” edustajia, tietysti Hyvästi, kaunokaiseni (1944) ohella. Näyttelijä taisi sekä Busby Berkeleyn elokuvissa tarvittavan kepeyden että lakonisen lauseiden pudottelun kyynisessä film noir –maailmassa.

Rocky Mulloy (Powell) pääsee elinkautisesta ehdonalaiseen todistajanlausunnon vuoksi. Hän alkaa ensi töikseen etsiä oikeampaa syyllistä viiden vuoden takaiseen murhaan ja aseelliseen ryöstöön joista hän sai tuomion. Yhä tuomiotaan istuvan toverin Dannyn vaimo Nancy Morgan (Rhonda Fleming) rakastuu Rockyyn, tämän muutettua naisen luo paikalliselle nuhjuiselle asuntovaunualueelle. Kaiken hyvän lisäksi eräs kyyninen poliisi on kadonneiden 100 tuhannen taalan perässä..

Kostaja iskee on ilmeeltään poikkeuksellisen valoisa film-noir, genren tarkat rajat huomioon ottaen. Tunnelman elokuvalle antaa white trash –henkinen trailerialue, josta käsin Rocky tekee iskujaan ja missä hänen vanhat rikostoverinsa häntä väijyvät.

Elokuvan mieleen painuvin hetki on, kun pääsankari pelaa venäläistä rulettia liero Castron (William Conrad) pään menoksi. Kuulustelumetodi, jota harvemmin tämän ajan main stream –elokuvissa näkee.

3½ / 5

IMDb

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti