lauantai 30. toukokuuta 2015

Iloinen leski (1934)


”Lubitschin kosketus” on jonkinlainen käsite klassikkoelokuvamaailmassa. Herran elokuvissa tanssi- ja laulukohtaukset sitoutuivat saumattomasti elokuvan juoneen, mullistaen äänielokuvan synnyn myötä voittokulkua kulkeneen lajityypin.

Elokuva on järjestyksessä toinen tunnettu versio Franz Leharin operetista, ensimmäisen ohjasi Erich von Stroheim vuonna 1925. On kyse romantiikasta, mutta kaikki nähdään mustan huumorin läpi.

Fiktiivisessä Marshovian kuningaskunnassa ollaan pulassa, kun varakas leski Sonia (Jeanette McDonald) karkaa. Sosiaalinen ja suosittu Danilo (Maurice Chevalier) määrätään hurmaamaan Sonia ja saattamaan hänet pois Pariisista takaisin kuningaskuntaan. Sattumaa vain, että Danilo ja Sonia ovat jo aiemmin tavanneet ja kokeneet rakkautta ensi silmäyksellä, rahan jäädessä toissijaiseksi.

1,6 miljoonan dollarin budjetillaan MGM:n Iloinen leski oli aikansa kallein musikaali. Valtaisat tanssikohtaukset eivät peitä kuitenkaan elokuvan muita ansioita. Harvassa lajityypin elokuvassa on kuvattu rakastumisen täyteyttä niin upealla, hauskalla ja elegantilla tavalla. Massahurmaaja Chevalier on mielestäni ylivertainen tähti vastanäyttelijäänsä nähden.

Toisena iltana elokuva olisi saanut viisi tähteä, nimenomaan rakkauselokuvana.

4 / 5

IMDb

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti