sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Ratsastavat hurjat (1954)

Allan Dwanin elokuva on yksi 1950-luvun vaihteen kommunistivainoja kuvastaneita valkokangasallegorioita Yhdysvalloissa. Elokuvamaailmaankin merkittävällä tavalla yltänyt mccarthismi herätti paljon vastavetoja aikakauden hengentuotteissa. Tässä tapauksessa vainooja oli nimeltäänkin lähes aikakauden pahiksen, Joe McCarthyn mukainen.

Kaksi vuotta Silver Loden kaupungissa asunut kunnioitettu kansalainen Dan Ballard (John Payne) joutuu keskeyttämään häänsä, kun häntä tulee hätyyttelemään miehineen liittovaltion sheriffiksi esittäytyvä Ned McCarty (Dan Duryea). McCartyn mukaan Ballardista on olemassa etsintäkuulutus sheriffin veljen murhasta sekä 20 000 taalan ryöstämisestä.

Ballardia aluksi tukevat ja häneen luottavat kaupunkilaiset kääntyvät nopeasti vanhaa tuttuaan vastaan todisteiden kasautuessa ja McCartyn yllytyksen toimesta.

Ballard on suoraselkäinen, epäilijöille tylyä naamaa näyttävä perinteinen lännenmies. Jähmeä ja karski ulosanti tavoittelee ehkä Gary Cooperin vastaavaa elokuvassa Sheriffi (1952). Kansanjoukon maanisuudessa on myös jotain tuttua.

Vaikka Dwanin ohjaus ei Zinnemannin elokuvan tasolle ylläkään, on veriseksi yltyvä ja vauhdikas Ratsastavat hurjat katsastamisen arvoinen, vähintäänkin aikakauden kuvana.

3½ / 5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti