Michael Caine jatkaa seikkailujaan aiemmin linnassa istuneena, vastahakoisesti salaisen palvelun uralle siirtyneenä kakkulapäänä, joka saa epämieluisaksi tehtäväkseen noutaa Itä-Berliinistä loikkaamishaluisen venäläisupseerin länteen. No, helpommin sanottu kuin tehty, jälleen kerran.
"We get plenty of Russians. It's a pity you're not Chinese."Asetelmien kääntyessä kerran jos toisenkin katsoja on välillä yhtä ulkona kuin eksyksiin joutunut Trabant ei-kenenkään maalla. Elokuvassa on kaikki hyvän kylmän sodan aikaisen agenttijännärin piirteet: autoajelut epämääräisin määränpäin, koleat ja pimeät porttikongit sekä kohtalokkaat ja laskelmoivat mutta silti niin sensuellit vieraan salaisen palvelun naiset (tässä tapauksessa israelilaisagenttina Eva Renzi). Oskar Homolka kenraali Stokina on jälleen ilmeikäs mies paikallaan.
Oikean Berliinin käyttäminen lisää realismia tuntuvasti. Tarina kertoo, että itäsaksalaiset rajavartijat häiritsivät elokuvan kuvausta linsseillään niin, että osa kuvauksista oli ilmiön takia kuvattava melko kaukana itse muurista.
Harry Palmer ei Michael Cainen näyttelemänä ole niin saippuainen tähtisilmä kuin aikalaisensa James Bond vaan iso osa hahmon karismasta lankeaa tämän epäkorrektille, itseohjautuvalle käytökselle ja seitinhienolle konnamoraalille keskellä tehtävän suorittamista. Elokuvaa voi suositella varauksetta nimenomaan genren ystäville.
PS. Triviatietoa: Elokuva kuuluu olleen miljonääri, lentäjäsankari Howard Hughesin käyttöfilminä hänen sulkeuduttuaan elämänsä loppuvaiheilla itsetekemäänsä hullujenhuoneeseen.
3½ / 5
IMDb
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti