Kultakalat 1933 (1933)

Busby Berkeley ohjaa jälleen tyttöarmeijaansa surrealistisiin kuvioihin tässä lama-ajan henkeä täynnä olevassa musikaalissa, joka on uusintafilmatisointi jo osittain hävinneestä ”Kultakalat 1929”:sta. Mervyn LeRoyn ohjaama juonikuvio (aiheena sosiaalisten luokkien välinen parisuhde) on jälleen sivuosassa ja täyteaineena ohjelmanumeroiden välissä.

Jälkimaku (viimeinen ruutu) on sentimentaalisempi esim. ”42. katuun” verrattuna, maailmansodan sankareiden marssiessa työttömien armeijana soppatykkien luokse. Samoin alun numerossa on ironinen ote: ”We’re in the Moneyn” loputtua musikaalin harjoitukset lopetetaan rahapulan takia. Rikkaan bostonilaisen perheen vesa (Dick Powell) tulee kuitenkin hätiin köyhäksi säveltäjäksi sonnustautuneena.

"It's all about the Depression. -We won't have to rehearse that."

Verratonta lama-ajan viihdettä, kantaaottavalla ja pienellä populistisella säväyksellä!

4 / 5

"We're in the money" (YouTube)

IMDb

Hellyyden ehdoilla (1983)

Pastellisävyin maalattu, parikymmentä vuotta kattava haikeansuloinen tarina perheestä Texasissa, keskiössä äidin ja tyttären välinen kompleksinen suhde.

Shirley MacLaine äitinä ja Jack Nicholson, naapurissa asuva naisia pyörittelevä astronautti, ovat toinen juonen puolisko tytär Emman (Debra Winger) ja Flapin (Jeff Daniels) parisuhteen ohella.

Analyyttisempiakin elokuvia parisuhteen alkamisista, karikoista ja loppumisista on tehty, mutta karismaattisten näyttelijöiden siivittämänä varsin koskettava perhehistoria (Michael Goren lyyrisen musiikin auttamana) on kyseessä.

Elokuvan (ja varsinkin loppuratkaisun) vaikutus katsojaan: elämänhalu!

4 / 5

IMDb

Särkyneitten haaveitten kaupunki (1952)

Harva elokuva, saati melodraama, on esitellyt kahdessa tunnissa yhtä eloisasti Hollywoodin studiojärjestelmän valoisat ja tummat sävyt kuin Vincente Minnellin klassikko.

Kirk Douglas istuu kuin hansikas vahvatahtoisen tuottajan rooliin ja tähtinäyttelijät säestävät. Lana Turner tekee ehkä kuuluisimman roolinsa haavoittuvana, viinaanmenevänä näyttelijättärenä, jonka tuottaja Shields nostaa tähdeksi.

"Because he loved women, you're a tramp. But you forget one thing: he did it with style." -Jonathan Shields

 Shieldsin menestykseen ohjaama, elokuvan alussa koolle kutsuttu kolmikko edustaa kiittämättömyyttä, jota hetken menestykseen uskova studiojärjestelmä on epäilemättä tuohonkin aikaan ruokkinut.

4½ / 5

IMDb

42. katu (1933)

Broadway-musikaalin syntyyn liittyvä elokuva, jossa sääret nousevat ja läppä lentää. Filmi on sinällään normaali tarina nousevasta kyvystä (Ruby Keeler), joka saa tilaisuuden päätähden murrettua nilkkansa. Sentimentaalisen sävyn tuo Warner Baxterin esittämä Julian Marsh, kuolemaa tekevä ohjaaja, joka haluaa viimeisen kunnon musikaalin näytteille.

Broadwayn raha, seksi ja kateus tuodaan ajattomasti esiin. Sävelmässä ” You're Getting to Be a Habit with Me” on vanhan ajan Hollywoodin gloumouria!

4 / 5

IMDb

Taivas ja helvetti (1963)

Akira Kurosawan "Taivas ja helvetti" (Tengoku to jigoku) on pinnalta intensiivinen, länsimainen suurkaupunkirikoselokuva, mutta pohjimmiltaan ohjaajan näkemys kahtia jakautuneesta kaupungista ja rikoksen myötä risteävistä elämän todellisuuksista.

Elokuvan alku sijoittuu "taivaaseen", jossa näemme johdatuksen rikokseen. Keskivaiheilla filmi muuttuu takaa-ajoksi, lopun kääntäessä taas paletin ympäri. Toshiro Mifune on suvereeni samuraielokuvien lisäksi myös nykyaikana (1960-luvun Japani) elävänä liikemiehenä. Elokuva perustuu länsimaiseen alkuteokseen, mutta jotain perijapanilaista Kurosawa on saanut mukaan, kuten kaapatun lapsen isän (Mifune) huutava kunnian- ja velvollisuudentunto.

Tähdet on annettu nimenomaan elokuvan sijoitukselle rikoselokuvagenressä omalla listalla. Elokuva nähty Orionissa perjantaina 4.1.2013.

5 / 5

IMDb

Skotlanti elokuvissa

2.-6.1. siintävän Edinburghin matkan kunniaksi listaan kymmenen mieleeni parhaiten jäänyttä Skotlanti-leffaa. Osassa maa ja sen luonne on pääosassa, osassa Skotlanti jää ainoastaan taustalla häämöttäväksi tapahtumapaikaksi.

1. Braveheart - taipumaton (1995)
- Jenkkityyliin tehty ja Irlannissa kuvattu - siitä huolimatta vaikuttava, mukaansatempaava ja kuumoittava elokuva myyttisestä skottien sankarista. Horner on musiikissa hemmetin lähellä kelttimusiikin sielua.

2. Suurinta elämässä - Breaking the Waves (1996)
- Ahdistava ihmissuhdekertomus sijoittuu Skotlannin periferiaan ja on aikamoinen sosiaalinen tutkielma alueen asukkaista

3. Trainspotting (1996)
- Carlylen ja McGregorin tähdittämä sisukset ylösalaisin kääntävä elokuva Edinburghin huumeskenestä. Vissiin ei tarvitse perustella tämän enempää?

4. Uhrijuhla (1973)
- Poliisitutkimus saa kirjaimellisesti jumalattoman käänteen skotlantilaisella saarella. Christopher Lee!

5. Local Hero - kylän sankari (1983)
- Vastakkain amerikkalainen öljynporausteollisuus ja skotlantilainen pieni kyläyhteisö, joista jälkimmäinen vie moraalisen voiton. Peter Riegertin esittämä hahmo tavallaan syntyy uudestaan Skotlannin periferiassa. Monessa suhteessa aika keskinkertainen draama, johon Knopflerin musiikki tuo pari lisävaihdetta.

6. Tulivaunut (1981)
- Luonnollisesti enemmän upea urheilupätkä kuin Skotlanti-filmi. Kuitenkin filmattiin sekä Ylämailla että Edinburghissa.

7. 39 askelta (1935)
- Hitchcockin pääosin studiossa kuvaamassa vaiheikkaassa jännärissä on myös "on location" -kuvia eri puolilta Skotlantia

8. Lassie palaa kotiin (1943)
- Naiivin mukava elokuva ihmisen ja koiran elämää suuremmasta ystävyydestä. Kuvattu tosin täysin Kaliforniassa.

9. Macbeth (1948)
- Lienee arvostetuimpia MacBeth -filmatisointeja, Kurosawan ohella tietysti. Wellesin Shakespeare-kuume pääsee irti.

10. Ruumiinsieppaajat (1945)
- Annetaan nyt vielä kunniamaininta tälle Wisen raatorymistelylle. Löyhästi tapahtumapaikkana oleva Edinburgh tunnetaan tarinoiden ja mm. kylmäävien hautausmaiden kaupunkina. Tätä kaksikkoa voi muutenkaan harvoin ohittaa: Karloff & Lugosi!