keskiviikko 28. elokuuta 2013

Jälki häviää tyhjään (1946)


"I feel all dead inside . . . backed up in a dark corner . . . and I don't know who's hitting me."

Film noirin peruskuvio on sankaria pimeillä kujilla vainoava salaliitto, mystinen verkosto, josta ei tahdo ottaa selvää tutkimallakaan. Henry Hathawayn Manhattan-synkistely on yksi parhaista esimerkeistä tässä sarjassa.

Yksityisetsivä Bradford Galt (Mark Stevens) ottaa kiinni häntä varjostaneen valkotakkisen miehen, ja paljastuu, että Galtia vainoaa yhtiökumppani menneisyydestä, Anthony Jardine (Kurt Kreuger). Kaikki ei kuitenkaan lopulta ole yhtä yksinkertaista, vaan Jardinen löydyttyä kuolleena Galt huomaa joutuneensa lavastetuksi murhasta tuntemattoman tahon toimesta.

Galtin ja hänen sihteerinsä Kathleenin (hehkeän neuvokas Lucille Ball) yhteispeli toimii ja kyseessä onkin kiehtova ja viihdyttävä mysteeri vauhdikkaine on location -kohtauksineen. Loppu kuitenkin lässähtää, elokuvan ajauduttua kolmiodraamaksi, tämän johtaessa kohtalokkaisiin seurauksiin.

Kuten monessa 1940-luvun New York –elokuvassa, myös tässä kuullaan "Manhattan Melody" –teema elokuvan crediteissä.

3½ / 5

IMDb

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti