Lännen valloittajat (1939)

”Lännen valloittajat” on sotaa edeltävän studiowesternin huipentuma yhdessä samana vuonna julkaistun Stagecoachin kanssa.

Michael Curtizin ohjaama, kauniissa väreissä toistuva Warner Brothersin Technicolor- elokuva sisältää kaiken genren kannalta olennaisen, uudisasukkaista karjankasvattajiin, kabareenumeroista nyrkkitappeluihin. Puhumme siis illuusiot tiivistävästä perusteoksesta, joka edustaa hahmoineen ikonista lännenkuvaa. Tarina ja henkilöt vaikuttavat kliseisiltä, mutta jostainhan sodan jälkeinen genren jalostaminen eteenpäin Yhdysvalloissa ja Italiassa on saanut alkunsa.

Elokuvassa teksasilainen karja-agentti Wade Hatton (Errol Flynn) saapuu kaupunkiin ja todistettuaan kaupungin rauhattomuutta aikansa, ottaa vastaan sheriffin viran puhdistaakseen kaupungin pahantekijöistä. Flynn – joka ei jostain syystä käsittänyt western-rooliensa suosiota - hoitaa roolinsa läpi vauhdikkaalla karismallaan, vastapuolena kaunis Abbie Irving (Olivia de Havilland).

Elokuvan loppu valitettavasti lässähtää epäuskottavuudessaan ja paatoksellisuudessaan mutta ei poista elokuvan merkittävyyttä westernin kannalta.

4 / 5

IMDb

Noita tahtoo naimisiin (1942)

”Noita tahtoo naimisiin” (I Married a Witch) on sota-ajan todellisuuspakoa pisimmilleen vietynä: 1600-luvulla poltettu noita langettaa kirouksen Wooleyn suvun ylle, tuomiten sen jäsenet onnettomaan rakkauteen. Noita palaa viehkeän Veronica Laken hahmossa 1940-luvulle vainoamaan suvun nuorinta jäsentä, eteenpäin pyrkivää poliitikkoa Wallacea (Fredric March). Matkalla sattuu työtapaturma ja noita rakastuukin tulisesti Wooleyhin.

Ohjaaja René Clair löysi Lakesta hienon komediannen, ja nainen tekeekin hienon roolisuorituksen dynaamisena, viekoittelevana noitanaisena. Kemia Marchin kanssa toimii kohtuullisesti, vaikka Lake kuuluukin inhonneen miesnäyttelijää tulisesti kuvausten aikana. Erikoistehosteet edustavat aikaansa, mutta ovat sinällään sympaattisia.

Kokonaisuudessaan elokuva on hulvaton, kepeä screwball-perinnettä edustava fantasiakomedia.

PS. Veronica Laken pitkää hiusmuotia matkittiin ajalla amerikkalaisten naisten keskuudessa, minkä seurauksena hiukset tuppasivat jäämään koneiden väliin mm. aseteollisuudessa. Lake muuttikin lopulta sodan jälkeen hiustyyliään, mutta suosio tuppasi laskemaan samaan aikaan. Oliko asioilla syy-yhteys?

4 / 5

IMDb

Shanghai Lil (1933)

Shanghai Liliä (Footlight Parade) voidaan pitää Busby Berkelen koreografiatyön huipentumana. Elettiin yhä aikaa ennen Hayesin koodin ja ummehtuneen moraalisäädösten tuloa Hollywoodiin ja se näkyy filmistä: visuaalinen puoli rakentuu tanssimuodostelmien ja säihkysäärten varaan.

Tuottaja Chester Kane (James Cagney) tuottaa musikaalikomedioita näyttämölle ja äänielokuvan tulon myötä hän alkaa puuhata lyhyitä prologeja elokuvien alustukseksi. Uusi sopimus syntyy, jos hän pystyy tuottamaan kolme isoa musikaalinumeroa kolmessa päivässä. Mahdoton tehtävä? Voi olla, mutta Cagneyn hahmo on yritteliästä sorttia. 

"Aw, talking pictures, it's just a fad." -Chester Kane

Dialogi ja elekieli on vihjailevaa, huipentumana ensimmäisen ison numeron, "Honeymoon Hotelin" hääsviittikuhertelu, jossa ei touhuilussa paljon arvailun varaan jätetä. Berkeleyn ehkä näyttävin numero koskaan lienee "The Waterfall", joka tuo vesielementin ja uimapuvut ikuisiksi ajoiksi musikaalien historiaan. Huipentumanumero "Shanghai Lil" taas rakentuu Cagneyn vaudeville-aikoinaan hankkiman tanssitaidon ja karisman varaan.

Elokuva on draamaelementiltään ehjempi kuin esimerkiksi ”42nd Street”. Unelmatehtaan antia parhaasta ja viihteellisimmästä päästä koodia edeltävältä ajalta!

4½ / 5

IMDb

Väärän lipun alla (1940)

Raoul Walshin lännenelokuva Kansasiin ajautuvasta teksasilaisesta Bob Setonista (John Wayne) oli Republicin ensimmäinen A-western, eikä hassumpi sellainen.

Selvästi tähtikulttia ajalla jo nauttineen ”The Duken” roolihahmo onnistuu voittamaan Lawrencen kaupungin puolelleen sheriffikilpailussa sekä saamaan myös kauniin pankkiirin tyttären (Claire Trevor) huomion. Tapahtumat sijoittuvat sisällissodan kynnykselle – sodan, joka saa myös kaupungin asukkaissa ja varsinkin sen opettajassa (Walter Pidgeon) pahimman ja parhaimman esiin.

Ilmeisistä historiallisista epätarkkuuksista huolimatta (rosvoilevan William 'Will' Cantrellin hahmo pohjautuu löyhästi oikeaan henkilöön) pääparin kemia pelaa ja sivuhahmojenkin osalta (mm. George 'Gabby' Hayes Waynen hakkaamia kyläläisiä korjailevana lääkärinä) elokuva on paikoin hersyvää katsottavaa.


3½ / 5

IMDb

Niskavuoren naiset (1938)

Ohjaaja Valentin Vaalan löytö, 16-vuotias Sirkka Sari saa Ilonana Niskavuoren Aarnen (Tauno Palo) pään pyörälle tässä viisiosaisen Niskavuori-näytelmäsarjan ensimmäisen osan niin ikään ensimmäisessä valkokangassovituksessa.

Sari näyttelee kypsällä tavalla ikäistään vanhempaa, itsevarmaa ja omilla jaloillaan seisovaa kansakoulunopettajaa ja ei juuri jää Palon varjoon. Vaala on ohjannut näytelmän kankaalle keveällä tavalla ja hän saa hämäläisen kylän elämään värikkäinekin (”Sentraali-Santra”) hahmoineen. Olga Tainion vanha emäntä tasapainoilee traagillisen tulkinnan ja parodian harmaalla vyöhykkeellä, mutta kyseessähän onkin vanhan kansan ikoninen tekijänainen hahmona.

Vaala asetti riman korkealle ensimmäisessä Niskavuori-elokuvassa. Pari vuosikymmentä myöhemmin hän ohjasi Niskavuoren naisista värillisen version.

4 / 5

IMDb

Capricorn yksi (1977)

Kylmä sota oli avaruusohjelmien kulta-aikaa Yhdysvalloissa. Kuinka pitkälle NASA ja ohjelmien arkkitehdit olivat valmiita menemään kansakunnan yhtenäisyyden, itsetunnon ja terapian nimissä? Tässä elokuvassa he ovat jopa valmiita tappamaan.

Ohjaaja/käsikirjoittaja Peter Hyams kirjoitti elokuvan Vietnamissa toimiessaan CBS:n reportterina ja tajutessaan, kuinka laaja hallinto pystyy peittämään hyvinkin likaiset jälkensä. Toimittaja Robert Caulfield (Elliott Gould) haistaa palaneen käryä uudessa Mars-ohjelmassa ja paljastuu, että koko lento lähdöstä paluuseen on lavastettu. Kolme astronauttia ovat joutuneet tahtomattaan mukaan huijaukseen.

"You think it's all a couple of looney scientists, it's not! It's bigger. There are people out there, *forces* out there, who have a lot to lose. They're grown ups. It's gotten too big, it's in the hands of grown ups!" -Dr. James Kelloway

Elokuva on moni-ilmeinen: lopussa elokuva muuttuu jännitysseikkailuksi aavikolla (loistavan karismaattisena myrkyttäjälentäjänä Telly Savalas), kun lavastuksen jälkiä pyritään peittelemään. Elokuva on säästynyt suvantovaiheilta ja kyseessä on viihdyttävä, luontevasti eteenpäin pyyhältävä trilleri.

Muutamat epäjohdonmukaisuudet ja käsikirjoituksen aukot tosin paistavat läpi, mutta salaliittoelokuvissa niitä tulee eteen vääjäämättä. Merkittävä ansio on luettava vaikuttavalle kuvaukselle (Caulfieldin autokaahaus ja ennen kaikkea lopun takaa-ajo helikopterien ja kaksitason välillä).

Salaliittoelokuvien aatelia lajityypin kultaiselta aikakaudelta, 1970-luvulta!

4½ / 5

IMDb