Vaarallista suhdetta (Fatal Attraction, 1987) pidetään katsojaäänestyksissä usein yhtenä pelottavimmista trillereistä, ja ensikatselun perusteella suosio on helppo ymmärtää. Adrian Lynen (Flashdance) ohjauksessa Glenn Close tekee Alex Forrestina epäilemättä mieleenpainuvimman elokuvaroolinsa Michael Douglasin yhden yön ihastuksena. Pikasuhteesta raskaaksi tultuaan permanenttiblondi päätyy pakkomielteisesti vainoamaan päähahmoa, lakimies Dan Gallagheria ja lopulta myös hänen perhettään. Kehitys eskaloituu lopulta kohtalokkaalla tavalla, lasten ja pieneläintenkin jouduttua eukon tielle.
"Well, what am I supposed to do? You won't answer my calls, you change your number. I mean, I'm not gonna be ignored, Dan!"Ajojahdin ja hysteerisen naisen vainon kohteena työpaikalla ja kotona olevaa Gallagheria on helppo sympatisoida, mutta juttua tutkiva NYPD:n poliisi sen sanoo: mies niittäköön sen, mitä on kylvänyt. Triviatiedon mukaan ihmiset tulevat Glenn Closelle aika ajoin yhä sanomaan Alex Forrestin pelastettua heidän avioliittonsa. Epäilemättä moni elokuvan nähnyt ukkomies on kysynyt kaksi kertaa vieraista naisista hurmaannuttuaan, ”kannattaako?”
Lyne rakentaa jännitystä pitkäjänteisesti, trillerin kasvaessa kuin Alexin sairaus loppua kohden. Totta kai elokuvan ansio lepää myös kahdessa erinomaisessa pääosasuorituksessa. Close on roolissaan himokas, primitiivinen ja raastava, Douglas taas esittelee taitojaan sekä ihastuttavana perheenisänä ja työtoverina että kotirauhaansa puolustavana, jälkiään peittelevänä maskuliinina. Elokuvaan käsikirjoitettiin ja kuvattiin uusi loppu esikatseluissa saatujen palautteiden perusteella. Varsin iskevä se onkin.
Vaarallinen suhde on ilman epäilyksiä yksi niistä trillereistä, joille on helppo lätkäistä elokuvan lajissa ansiokas ”lähestymiskielto” –leima. Trilleri on myös kestänyt aikaa paremmin kuin toinen eittämätön kasariklassikko Flashdance.
3½ / 5
IMDb
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti