sunnuntai 25. toukokuuta 2014

He olivat ylpeitä (1956)


Kesäaika on ollut blogin pitäjälle aina lännenelokuvien aikaa. Järkevää syytä tähän ei ole, onpahan vain perinne. Ajoittain vastaan tulee todella hyvä piilossa pysynyt länkkäri. ”He olivat ylpeitä” ei ole saanut vielä Suomen tv-ensi-iltaa eikä se yleensä lukeudu suosikkilänkkäreitten listoille. Ohjaaja Robert D. Webb muistetaan varmasti parhaiten Elvis Presleyn elokuvasta Rakasta minua hellästi (1956).

Sheriffin työnkuvasta on tehty paljonkin hyviä elokuvia, ikonisena tietysti High Noon (1952) sekä Rio Bravo (1959). Webbin elokuvassa taustan juonelle luo karjanajajien saapuminen erämaakaupunkiin ja paikan herääminen pitkästä aikaa eloon. Yksi miehistä on Thad Anderson (Jeffrey Hunter), joka on sattumalta ajautunut samaan kaupunkiin palkkatappajaisänsä toisessa kaupungissa surmanneen sheriffi Cass Silverin (Robert Ryan) kanssa. Karjanajajat tuovat kaupunkiin myös rahanhimoisia yrittäjiä, yhtenä näistä Honest John Barrett (Robert Middleton), joka alkaa nimestään huolimatta pyörittää pelipaikkaa vähemmän rehellisin vaikuttimin. Barrett on entinen isä-Andersonin palkanmaksaja ja haluaa vanhan tutun sheriffi Silverin tieltään bisneksiä sotkemasta.

Ryanin Silver edustaa taipumatonta ja menneisyytensä taka-askeleita katuvaa sheriffityyppiä, joka ei muiden kaupunkilaisten tavoin taivu rahan virtaukselle kaupunkiin tai myöskään kihlattunsa (Virginia Mayo) estelyihin. Toimistossaan hänellä on apulaisena Jake, jota näyttelevä Walter Brennan on Rio Bravon tyyppisessä roolissa. Tosin Jake keskittyy lähinnä lehden lukemiseen ja aseensa räpläämiseen mutta on silti näitä rakastettavimpia länkkäreitten nuhjuisia arkityyppejä.

Totuuden Thadille isänsä kuolemasta kerrottuaan Silver palkkaa pojan apulaisekseen, lupaavin ennustein. Apua hän tarvitsee, sillä hänelle itselleen harmia ja vaaraa alkavat aiheuttaa mystiset sokeutumiskohtaukset.
"The minute you people smelled money, this town got an attack of larceny. I don't blame it on Barrett; I blame it you. You're supposed to be respectable. You talk about law and order; you'd sell out for a copper penny - any one of you. You're robbin' and stealin' the same as he is, with your fifty dollar boots and your twelve dollar hotel rooms. If I was on this council, I couldn't look in the mirror without vomiting!" -Cass Silver
Robert Ryan osoittaa jälleen olevansa aliarvostettu näyttelijä. Melodraamaan hän ei ehkä soveltunut, mutta itsetuntonsa löytäneen kaupungin suoraselkäisimmän – joskin haavoittuvan - miehen ja oppipoikaa kouluttavan sheriffin rooliin hän soveltuu hienosti. Silver on eläkkeensä kynnyksellä ja – vaivastaan huolimatta - selvästi selvänäköisempi kuin koskaan urallaan erottaen oikean väärästä. Mayon rooli jää lopulta varsin pieneksi, elokuvan rakentuessa Ryanin ja Hunterin jännitteelle.

Westernin satavuotinen suosio rakentuu lopulta tuttuudelle: ihmiset tykkäävät palata vanhojen elementtien pariin, usein uusilla mausteilla. ”He olivat ylpeitä” kertoo perustarinan lännenmiehen taipumattomuudesta yksinkertaisesti todella hyvin ja komean CinemaScope-kuvauksen avulla.

4 / 5

IMDb

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti