torstai 25. joulukuuta 2014

Vihreä kulta (1939)

Oliko tässä vuoden viimeinen Valentin Vaala –elokuva? Aika näyttää.

Kaupunkilaiskomedioiden jatkoksi Vaala teki Suomi-Filmille Niskavuorten lisäksi useita muita maalaismiljööseen sijoittuvia elokuvia. Vihreää kultaa pidetään useissa teoksissa ensimmäisenä suomalaisena ekoelokuvana, ottavathan sen henkilöhahmot voimakkaasti kantaa metsäomaisuuden, ”vihreän kullan”, vaalimisen puolesta. Kuten Niskavuoretkin, myös tämä elokuva pohjautuu Juhani Tervapään (oikeammin Hella Wuolijoen) näytelmään.

Päähenkilönä on helsinkiläinen hienostonainen ja puutavarayhtiötä johtavan vuorineuvoksen rouva (Hanna Taini). Lapin matkallaan (mennessään ”metsiin”) nainen saa oppaakseen samaisen yhtiön kriittisesti työnantajaansa suhtautuvan metsänhoitajan (Vaalan löytö Olavi Reimas). Tämä tutustuttaa hänet tukkikämppiin, näiden asujiin (metsätyömiehiin) ja heidän olosuhteisiinsa. Rouva vuorineuvos on merkillisen kovan Lapin-innostuksen vallassa ja löytää nopeasti hengenheimolaisuuden – ja ennen pitkää rakkauden – metsänhoitajan kanssa. Helsingin ja Euroopan huvitukset eivät jaksa enää naista tämän jälkeen huvittaa.

Vaalan elokuvan ansiot ovat ennen muuta aiheen uudisraivauksessa kotimaisessa elokuvassa. Maisemakuvien (tunturikuvat) eteen on tehty kovasti töitä Kittilän Sirkassa eikä kuva-asettelussa ole menty myöskään helpoimman kautta.

2010-luvun cityvihreitä tuntiessa on Hanna Taini silmaripsilisäkkeineen vällyjen alla reessä lopulta aika tutunoloinen näky, eihän idealismi luonnonvarojen säilyttämisestä ole urbaaneissa piireissä mihinkään hävinnyt. Käynti metsässä on – nyt jos koskaan – yhä suurempi seikkailu. Tainin ylinäyttely (tarkoitushakuista komediaa?) sekä vähän ylimakeasti ilmentyvä puutavarayhtiön ja metsän säilyttäjien välinen intressiristiriita pilaavat muuten yhteiskunnallisesti sekä visuaalisesti ansiokasta elokuvaa.

Lopuksi kommentti Wuolijoelta (Suomi-Filmin Uutisaitta 6/1939):
”Tässä elokuvassa nousi kultaisten honkien tumma vehreys kaupungin valojen eteen, kutsuva metsätorvi kiiri yli tunturien: tule piiloon, tule piiloon, tulkaa metsän rauhaan te kiusaantuneet sydämet, piilopaikkaan tykkien jyskeestä, tulen ja kauhun viesteiltä."
3½ / 5

IMDb

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti