Film-noir ja rikosdraama tarjoilee meille charmikkaan ehdonalaistaksikuskin Johnny Eagerin (Robert Taylor), joka kulissityönsä ohella hoitaa rikosbisneksiään toisaalla. Koirarata-afääreiden tiellä on Johnnylle vihamielinen syyttäjäviranomainen (Edward Arnold), jonka tytär Lisbeth (Lana Turner) rakastuu charmikkaaseen "ex-roistoon". Eager lavastaa Lisbethin syylliseksi ampumistapaukseen ja saa tämän isän myöntämään luvan ratabisnekselle. Johnnyn uskottu ystävä, viinaan menevä ja sentimentaalinen Jeff (Van Heflin) saa miehen kuitenkin katumaan tekojaan, varsinkin kun Lisbeth taitaa olla se kyynisen tee-se-itse-miehen ensimmäinen oikea rakkaus..
Van Heflinin sivuosa-Oscarin voittanut roolisuoritus viinankiroissa ja itsesäälissä uivana kroonisena juoppona selättää Taylorin ja Turnerin karismoihin nojaavat roolityöt. Miehen arvostus studio-Hollywoodin yhtenä ykkösluonnenäyttelijöistä on allekirjoittaneella kasvamaan päin. Taylor taas hankki suoraviivaisella Eagarin roolilla uskottavuutta valkokankaan pahiksena.
Väärin eletty vapaus tarjoilee sujuvaa melodraamaa ja loppupuolella myös toimintaa, Eagerin laittaessa kilpailijoita ojennukseen. Sentimentaalinen loppu on tyypillinen LeRoyn yhteiskuntaa tarkasteleville elokuville. Tässä tapauksessa päähahmo osoittautuu moni-ilmeisemmäksi kuin esim. Edward Robinsonin tulkitsema Little Caesarin gangsteri kymmentä vuotta aiemmin.
Elokuva sai ensi-iltansa Astorissa 31.03.1950. Suomen tv:ssä ei LeRoyta ole nähty.
3½ / 5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti