Busterin miljoonat (1925)

Jälleen kerran Keatonin hahmo on naisen rakkauden armoilla, tällä kertaa elokuvassa ”Busterin miljoonat” (Seven Chances).

Osakesijoittaja Jimmie Shannonin (Keaton) firma on konkurssin partaalla, kun asianajaja tuo tiedon mahdollisesta perinnöstä: Jimmie perii isoisänsä seitsemän miljoonaa dollaria, jos menee naimisiin ennen kello viittä 27. syntymäpäivänään. Taloudellisesti nurkkaan ajettu Shannon saa maantiekiitäjän ominaisuudet, aikaa jäädessä kosintaan vain parin tunnin ajan. Ykkösehdokas morsiameksi on pitkään miehen heilastelema Mary (Ruth Dwyer), jota Jimmie ei ole saanut kosittua sitten millään.

Elokuva on tasapainoisimpia Keatonin elokuvista, pitäen yllä mainion poljennon sekä hahmoon perustuvan show'n että fyysisten gagien aikana. Komiikan perusta on Keatonin kalpean kömpelö perushahmo taipumassa kosijan rooliin konekivääritulen tahdissa. Elokuvassa tiivistyvät amerikkalaisten pikavihkimisten ja Las Vegas -tyyppisten häiden naurettavimmat puolet. Vain kapitalismin suurvallassa miljoonien saantiin perustuva pikanainti on mahdollista, soveliasta, saati käytännössä mahdollista.

Elokuvassa on yksi pitkimmistä, eeppisimmistä ja absurdeimmista takaa-ajokohtauksista: lehti-ilmoituksen perusteella 7 miljoonan taalan perässä kirkkoon tulevat sata morsianehdokasta ajavat Jimmyä takaa läpi kaupungin ja Kalifornian kallioisten maisemien, ihmisten ja sulhasen paetessa kuin eläinten maanjäristystä. Poikaparkaa ollaan syöttämässä lemmennälkäisille naarasleijonille nosturin koukusta riiputtaen. Osansa saa myös jalkapallojoukkue, morsianten jyrätessä tämän maan tasalle kesken pelin.

Tässä tapauksessa massa ja kohtauksen ylimittaisuus ovat komediaa mitä hykerryttävimmällä tavalla. Osasiko yksikään muu mykkäkoomikko (saati koomikko äänielokuvan aikaan) lyödä kohtauksia yli yhtä vilpittömällä ja rakastettavammalla tavalla?

Elokuva olisi – Busterin monien muiden ohella - mitä parhain lähtölaukaus mykkäajan komiikkaan asiaan perehtymättömälle katsojalle!

4½ / 5

IMDb