Erään elokuvaharrastajan päiväkirja ennen vuotta 1990 ensi-iltaan tulleista täysipitkistä filmeistä
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
Tie tähtiin (1945)
Brittiläinen aikalaisdraama RAF:n pommikonetukikohdan ja ympäröivän kylän arjesta, jännityksestä ja romansseista toisen maailmansodan aikaan on onnistunut tallentamaan tarkkanäköisesti sota-ajan ihmisen mielenmaisemaa. Anthony Asquithin filmi onkin valittu myöhemmin äänestyksissä yhdeksi sotavuosien suosikkielokuvaksi.
Tuore pommikoneohjaaja Peter Penrose (John Mills) tulee tukikohtaan taistelun Englannista alettua vuonna 1940 ja paitsi haasteet taivaalla, hän saa tuta myös elämän rajallisuuden tukikohtayhteisössä, juuri avioituneen laivueen komentajan David Archdalen (Michael Redgrave) saatua surmansa lennolla.
Kannattaako naimisiin meneminen ja lasten saaminen sodan myllerryksessä, elämän ollessa niin herkkää? Sodan jatkuessa amerikkalaiset lentäjät saapuvat tukikohtaan, ja vaikka nämä vaikuttavat aluksi suulailta ja ekstroverteiltä britteihin nähden, paljastuu, että näitä koskevat samat sodan lainalaisuudet kuin englantilaisia.
Elokuva on intiimi ja herkkä, toisaalta hienostunut kuin vain brittiläinen hyvin tehty draama voi olla, mutta ikuistaa samalla jotain universaalia ihmisen epäilyistä ja unelmista kriisitilanteessa. Blenheimien ja B-17:n sisässä ei käydä kertaakaan, vaan elokuva keskittyy tiukasti maan pinnalla tapahtuviin inhimillisiin asioihin.
Sentimentaalinen? Voi toki, mutta juuri oikealla tavalla!
4 / 5
IMDb
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti